keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Kisaura käyntiin

Sunnuntaina 10.9. koitti päivä, jota jännitin ja samalla odotin innolla, nimittäin käytiin Mystin kanssa ensimmäistä kertaa virallisissa agilitykisoissa. Kisat olivat Vantaalla BATin kentällä, tuomarina oli Heidi Viitaniemi sekä tuomariharjoittelija Riikka Kankainen.

Mua jännitti taas tapani mukaan hirveästi, mutta jännitys helpotti heti radalle päästyä. A agilityradalta harmillisesti 5 keinulta, sillä unohdin itse hidastaa vauhtiani, ja Mysti selkeästi kuvitteli kyseessä olevan puomi. Puomilla se vastaavasti arpoi sen jälkeen onko nyt kyseessä keinu vai puomi. Lisää treeniä tämän suhteen siis! Muuten hyvä rata ensimmäiseksi agilitystartiksi.

C hyppyradalta tuli kanssa vitonen, en ehtinyt juosta tarpeeksi lujaa näyttämään Myylle seuraavaa hyppyä niin siitä napattiin kielto. Muuten hyvä flow radalla, mentiin lujaa ja fiilis oli hyvä.

Viimeisenä vuorossa oli B agilityrata, josta tuloksena HYL, sillä heti alussa puomin jälkeen en antanut kunnon ohjausta ja Mysti sujahti väärään päähän putkea. Tällä radalla keinu ja puomi olivat kuitenkin hienot.

Tulosrivinä siis 5, 5 ja HYL, ei ollenkaan hullumpi aloitus Mystin agilityuralle! Molemmilla vitosen radoilla yllettiin toiselle sijalle, joten tyhjin käsin ei tarvinnut kotiin lähteä :D Mitään suurempia ongelmia ei millään radalla ollut, ja Mysti suoriutui kaikesta juuri kuten osasin odottaakin. Päivän ylpeydenaihe oli ehdottomasti estehakuisuus ja kepit, ne menivät ihan nappiin kaikilla radoilla! Itselleni jäi todella hyvä fiilis näistä kisoista ja Mystin kanssa kisaamisesta. Mysti oli erinomaisesti kuulolla ja tuntui, että me pelattiin tiiminä hyvin yhteen radalla. Mun tavoite näissä kisoissa oli se, että mulla ja Myyllä olisi tosi kiva kisapäivä ja hauskaa radoilla, ja se tavoite täyttyi! Seuraavat pari viikonloppua meneekin taas kisojen merkissä, tästä on niin mukava jatkaa agiliitelyä ja kisailua eteenpäin tämän neidin kanssa :)


perjantai 18. elokuuta 2017

Mystin luustokuvat

Tämän viikon keskiviikkona (16.8) koitti päivä, mitä olen jännittänyt jo yli puoli vuotta, nimittäin Mystin viralliset luustokuvat. Meillä oli aika vasta illalla, ja koko päivä menikin stressatessa ja ahdistuessa. Miksi mä otinkaan tästä niin kamalan stressin itselleni! :D Odotteluhuoneessa aika mateli, ja kun vihdoin eläinlääkäri kutsui meidät huoneeseen katsomaan kuvia ei ollu pyörtyminen kaukana. Onneksi saatiin heti hyviä uutisia: luusto näytti kaikin puolin hyvältä! Kennelliiton tulokset tulivat nopeasti, eikä mitään yllätyksiä tullut.

Lonkat A/A, kyynärät 0/0, selkä VA0 ja LTV1. Olen kyllä ihan mielettömän onnellinen näistä tuloksista! LTV1 tuli jakautuneen ristiluun keskiharjanteen takia, mutta noin pieni vika ei meidän harrastuksia tule haittaamaan millään tavalla. Onnea on terve koira! <3 Lisäksi kyselin tutulta eläinlääkäriltä mielipidettä näistä kuvista, ja hänkin oli sitä mieltä että kyllä tuollaisella luustolla kelpaa harrastaa ja elää aktviivisen aussien elämää. Wohooo!

Mystin luustokuvat löytyvät tästä linkistä.


tiistai 8. elokuuta 2017

Kesäkuulumisia

Kesä on mennyt aivan liian nopeasti, vaikka onneksi sitä on vielä vähän jäljellä. Viime postauksestakin on kulunut melkein kaksi kuukautta. Hups. Me ollaan oltu treenitauolla lähes koko heinäkuu, ja reilu viikon lomaa lukuun ottamatta olenkin ollut töissä koko kesän. Koko elokuun alun olen ollut lomalla, ja seuraavaksi itselläni suuntana on taas koulunpenkki. Vaikka mulla on ollut kiireitä töissä, ollaan ehditty treffata todella paljon koirakavereita ja koirat ovat päässeet uimaan melkein joka päivä. Vaikka treenit ovat olleet vähässä, kesä on ollut muuten menoa ja meininkiä täynnä. Vapaaviikonloput (huimat kaksi viikonloppua kesän aikana) ollaan nautittu mökkielämästä, arki-illat vietetty metsässä ja rannoilla. Uiminen on näiden koirien mielestä parasta, mitä maan päältä löytyy. :D



Vaikka kesä onkin ollut hiljaista treenailujen osalta, ollaan tässä elokuun alkupuolella panostettu agiin. Mystin kaikki esteet alkaa olla todella hyvällä mallilla! Päästään varmasti kisaamaankin tämän vuoden puolella. Mystille on varattu aika luustokuviin, vielä viikko pitäisi malttaa!
Tokoa ollaan muutaman kerran treenattu. Motivaatiota saa taas kyllä hakea, mutta ehkä se siitä taas syksyn mittaan helpottaa. :D Oma mielenkiinto on tällä hetkellä täysin agissa. Ilmoitin molemmat koirat Sagin mittaustilaisuuteen, niin saadaan uusien sääntöjen mukaiset mittaustodistukset.

Toivottavasti blogi tästä aktivoituu, kun päästään taas harrastusrytmiin kiinni!





perjantai 16. kesäkuuta 2017

Loma ja koiramaiset kesäillat

Mun pitkään odotettu parin viikon kesäloma on vihdoin täällä! Ensimmäinen lomapäivä (keskiviikko) alkoi ihanasti reilu tunnin metsälenkillä Annen, Jedin ja Leian kanssa, josta suuntasin heti Terhille viettämään koiramaista kesäiltaa hyvässä seurassa. Muutama tunti vierähti agilityn parissa, toinen kaksituntinen meni paimentaessa. Niin ihana ilta, voisin viettää jokaisen lomapäiväni aamusta iltaan harrastaen koirien kanssa ja nauttien ihanasta seurasta! Nyt istun parvekkeella auringonpaahteessa kirjoittelemassa postausta ja muokaten kuvia, koirat nukkuvat jaloissa ja kohta lähden uittamaan koiria. Kesäloma ja ihana sää. Ihan parasta!

Agility oli enemmänkin sellaista rentoa hömpöttelyä ja kuvien ottamista meidän osalta. Maanantaina ja tiistaina oli jo agilitytreenit, joten tänään otettiin sen osalta vähän rennommin. Tiinstain treeneissä Niinu Agility Sportilla Mysti teki muuten upeat päällejuoksut! On siinäkin taas ohjaajalla opettelemista, että ei voi ikuisuuksiin jäädä varmistelemaan, vaan on pistettävä töppöstä toisen eteen tai on auttamattomasti myöhässä seuraavalla esteellä.




Paimennuksessa löydettiin vihdoin Iineksen vahvuus: hitto miten upeasti se vastasi lampaalle, joka sitä alkoi haastamaan! Toisin kuin Mysti, Iinu uskaltaa sanoa kovasti vastaan ja pistää lampaat aisoihin, eikä Iines perääntynyt kun lampaat alkoivat haastaa lampolan ovella ja lopulta lampaat antoivat periksi, kun Iines oli tarpeeksi sinnikäs. Se oli upeaa nähtävää, kun Iines oli selvästi töissä! Tehtiin molempien koirien kanssa poispäinajoa vieden lampaat omaan mökkiinsä. Iines oli aivan puhki haaston jälkeen, koska se joutui kyllä ihan kunnolla hommiin siinä. Odotan jo innolla seuraavaa paimennuskertaa Iineksen kanssa! Vielä se on aivan liian vauhdikas ja äänekäs, mutta luulen että tämä kerta oli eräänlainen läpimurto, kun Iines pääsi kunnon työmoodiin lampailla.

Mystin kanssa tehtiin myös poispäinajoa noin 5 minuutin pätkissä kolme kertaa. Ensimmäinen kerta oli makuuni liian vauhdikas, mutta loppua kohti selvästi paransi, sillä viimeisellä kierroksella se keräsi lampaat todella hienosti itsenäisesti kasaan pitäen kevyen ravin sekä kivan mielentilan yllä. Mystistä on alusta asti nähnyt kuinka vahvasti paimennusvietti sillä virtaa suonissa, mutta itsevarmuutta se tarvitsee vielä lisää. Se ei ihan uskaltanut jäädä lampolan ovelle pitämään lampaita silmällä saatuaan ne sinne, vaan nöyrästi käänsi päänsä pois lampaiden tuijottaessa sitä. Ehkäpä se itsevarmuus tulee kokemuksen ja iän myötä. Hyvät treenit molempien koirien kanssa!








maanantai 12. kesäkuuta 2017

Kauden päätöstreenit

Agilityseuramme viikkoryhmät jäävät tällä viikolla kesälomalle, ja tänään oli meidän treeniryhmän viimeiset treenit. Me oltiin Mystin ja Iineksen kanssa ainoita paikalla, joten saatiin kunnon privaattitreenit.

Tänään Mysti halusi selvästi irrota kunnolla, ja vaati vähän tiukemmat käskyt että sain sen haltuun niissä kohdissa, missä kunnon haltuunottoa vaadittiin. Kepit oli tänään ihan super osana rataa, se osaa hakea oikean välin niin kivasti, muttei edelleenkään kestä vielä sitä, että lähden juoksemaan sen edelle kepeillä. Tykkään sen tyylistä suorittaa kepit (matala, fokus eteenpäin) ja sitä vahvistankin nyt tekemällä omilla kepeillä 6 kepin kapeaa kujatreeniä. Renkaasta mokoma hyppäsi kaksi kertaa ohi, mutta onneksi saatiin monta onnistumista floppien jälkeen. Muistutuksena taas itselle, että pitäisi enemmän jaksaa treenata myös näitä erikoisesteitä. Nyt mun pitäisi tehdä joku suunnitelma miten edetään kesällä agilitytreenien suhteen, sillä ollaan nyt itsenäisten treenien varassa. Elokuussa Msyti olisi kisaikäinen, mutta katsotaan, ehditäänkö saamaan kaikkien esteiden suoritus kisakuntoon tämän kesän aikana. Ei kisaamaan ole kuitenkaan mikään kiire, joten en ota siitä painetta.

Iines pääsi taas kunnolla treenaamaan pitkästä aikaa, sillä tänään se ei vaikuttanut yhtään pelokkaalta hallilla. Hallin ulkopuolella sillä oli kauhea hinku päästä halliin sisälle hommiin, ja tänään meillä oli niin hyvä fiilis ja kunnon tekemisen meininkiä. Jospa Iineksen herkkyyskausi olisi taas toistaiseksi ohi. Treenit meni niin hyvin, että aloin jopa selaamaan kisakalenteria, ehkä vielä joihinkin kisoihin eksytään tämän kesän aikana. Iines suoritti kaikki esteet vauhdilla ja innolla, tuli hienosti ohjauksiini sekä irtosi varman oloisesti esteille. Tää on se Iinun treenimoodi, mitä mä oon kaivannut!

Eilen sunnuntaina käytiin Mystin kanssa agiepistelemässä Lohjan Lägi-Areenalla. Seuraksi saatiin Sarianne ja Mystin sisko Vimma. Siskokset loistivat supermölliradalla napaten 1 & 2-sijat. Mysti oli hienosti kakkonen, häviten siskolleen 0,4 sekuntia. :D Molemmat käyttäytyivät tosi nätisti ja rennosti kisapaikalla, ja molemmilla oli niin kiva tekemisen meininki radalla. Hyvä kisapäivä!



Kiitos ihanista kuvista Anne Barck!

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Agia ja kehonhuoltoa

Iines ja Mysti käyvät molemmat joka maanantai meidän seuran ohjatuissa agilitytreeneissä. Iines on kuitenkin saanut olla viimeiset kaksi kertaa vain autohengarina, koska sillä on ilmeisesti taas herkkiskausi menossa; se ei siedä viereiseltä kentältä kuuluvia ääniä (koirien haukunta, keinun pauke jne). Tehtiin kuitenkin sellainen nopea hyvänmielen treeni Iineksen kanssa tämän viikon maanantaina, ja se pääsi juoksemaan täysiä putkia ja hyppyjä ja sitten samantien ulos hallista. Näin sillä pysyi hyvä fiilis yllä, eikä se pahemmin ehtinyt kuuntelemaan viereisen kentän ääniä. Se on niin raukka, kun kaikesta pitää paineistua hallilla. Ei tule kysymykseenkään, että kisaisin sen kanssa nyt hetkeen yhtään missään, kun en halua sitä pakosti raahata paikoissa, missä se ahdistuu. Onneksi arki on kuitenkin sujuvaa Iineksen kanssa, eikä sen kummalliset pelot ilmene kuin tietyissä tilanteissa.

Mystin kanssa ollaan käyty maanantaitreenien lisäksi kaksi viimeistä tiistaita muualla treenaamassa, koska mulla on niin suuri treeni-into sen kanssa, ja ollaan löydetty niin ihana yhteinen sävel agilityssä, että en vaan saa tarpeekseni sen kanssa treenaamisesta! :D Viimeviikon tiistaina käytiin Niinu Agility Sportilla, jossa tehtiin kokonaista rataa, sisältäen A:n ja kepit. Keinukin oli radalla tokavikana esteenä, mutta se jätettiin välistä, koska sitä ei olla treenattukaan. Mysti yllätti minut täysin, kuinka hyvin se teki kepit myös osana rataa. Ei mitään ongelmaa, vaikka kepit olivat suoraan seinää päin. Kontaktien alastulolla mun pitää kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka vapautan sen 2on2off-asennosta. Huomaamattani lähes pysähdyn yhtä aikaa koiran kanssa alastulon kohdalla ja teen nytkäyksen, kun vapautan koiran, kun vaan voisin jatkaa samaa tahtia eteenpäin itse pysähtymättä, sillä Mysti kyllä tietää mitä "koske"-käsky tarkoittaa, ja toistaiseksi vielä noudattaa sitä hienosti. A:n jälkeiseen putkeen ohjaamisesta tuli paljon sulavampi, kun en itse jäänyt himmailemaan A:n kohdalle. Kehuja saatiin siitä (tai siis Mysti sai) kuinka hienosti Mysti lukee mua radalla, ja sillä on mieletön halu tehdä töitä, ja tekeminen itsessään on sille maailman paras palkka. Oikein hyvät treenit, jäi taas niin hyvä fiilis Mystin kanssa tekemisestä!



Tämän viikon tiistaina ostin hetken mielijohteesta irtovuoron Juha Oreniuksen agilitytunnille Agility Akatemialle. Mysti on käynyt kyseisellä hallilla ihan pikkupentuna kaksi kertaa, ja tuntui, että se kyllä muisti mitä tänne tullaan tekemään, kun veto oli niin kamala heti autosta pois päästyään hallin oven suuntaan. :D Myy oli tapansa mukaan heti valmis hommiin, ja alkurata sujui mukavasti. Kepit oli kyllä heti viidentenä, ja ne oli sen verran haastavassa kulmassa, että otettiin ne yksittäisenä. Tein kepeille takaaleikkauksen, se kesti sen hienosti ja fokus pysyi kivasti eteenpäin. Putki-puomi- erottelu oli vielä tässä vaiheessa Mystille hankala, sillä putkia me ollaan tehty paljon, ja puomia ihan todella vähän, joten sanomattakin on varmaan selvää, että putki veti aika voimakkaasti puoleensa. Saatiin se kuitenkin sujumaan, kun lisäsin tarkkuutta omaan ohjaukseen ja blokkasin tarpeeksi putkea. Radan keskivaiheilla piti saada koira irtoamaan putkeen, jotta ehtii järkevästi seuraavalle esteelle. Sain sen vasta tokalla yrityksellä irtoamaan sinne. Ei olisi pahitteeksi pyhittää muutama treenikerta pelkästään irtoamisille. Tehtiin myös pari poispäinkäännöstä, ja se teki ne ihan tosi hienosti. Radalla oli varmaan 3 kohtaa, jossa valitsin juuri sen huonoimman ohjausvaihtoehdon (ei vaan aivoissa raksuta), joten itselleni lisää ratojenopettelemistreeniä ja rataan tutustuessa pitää syvällisemmin pohtia, mikä oikeasti olisi se fiksuin ja nopein ohjausvaihtoehto.



Torstaina 1.6. Mysti kävi hierottavana Hau's Lifessä, sillä hysteerinen omistaja halusi varmistua, ettei Mystin kroppa ole ottanut pahemmin osumaa agilityssä sattuneista kommelluksista (kerran rojahti riman päälle arvioidessaan hypyn väärin ja kerran Mystin varvas kolahti keppeihin ikävän näköisesti), eikä siellä onneksi mitään jumeja ollutkaan ja pienet kireydet saatiin heti hierottua auki. Hieroja havaitsi Mystin olevan hieman etupainotteinen koira, joten saatiin jumppavinkkejä "takapään herättelyyn", jotka edesauttavat painon jakautumista tasaisesti etu- sekä takapäähän. Muutoin Mysti oli oikein hienossa, terveen nuoren koiran kunnossa! :) Seuraavaksi onkin taas Iineksen vuoro päästä hierojan käsittelyyn.

Ja lopuksi vielä muutama sana Mystin juoksuista, sen kunniaksi että ne ovat nyt ohi tältä erää. :D Nämä olivat tosiaan Myyn ekat juoksut ikinä, ja onneksi neiti tuntuu olevan todella helppo myös näiden suhteen. Sitä ei juoksupöksyt haitanneet, eikä juoksut vaikuttaneet sen olemukseen. Ainoa ero sen käytöksessä oli se, että se oli hieman huumorintajuttomampi, eikä jaksanut tyttökavereidensa kanssa leikkiä. Toivottavasti säästytään valeraskauksilta, ja juoksut saisivat jatkossakin olla näin helpot!

torstai 25. toukokuuta 2017

Mysti näytelmissä

Mysti pääsi tänään elämänsä toisiin näyttelyihin. Ensikosketus näytelmiin oli viimevuoden elokuussa lähdimme kaverini mukaan Viroon roadtripille Mystin kanssa ja samalla käytiin Tarton näyttelyssä, eikä tuolloin kyllä menestystä tullut puolivuotiaalle Myylle, mutta kokemusta sitäkin enemmän. :D

Tänään käytiin Vantaalla palveluskoiratapahtumassa puudeloimassa, ja tuloksena JUN-H, eli juuri se mitä me lähdettiin hakemaan! Enää ei siis näyttelyissä tarvitse käydä, kun pakko-H on plakkarissa, mutta hyvässä seurassa siellä kyllä viihtyy, ja voi olla että mennään uudestaan haistelemassa ilmapiiriä kun Mysti on vähän vanhempi.
Eniten tyytyväinen olen Mystin käytökseen, kuinka hienosti se jaksoikaan odottaa häkissä ja kehässä se esiintyi niin hienosti ja maltillisesti, kuin kokenut näyttelykoira konsanaan! :D Sitä ei stressannut kamala koira- ja ihmisvilinä millään tasolla eikä ihmetyttänyt yhtään kun tuomari tuli hiplaamaan. Hyödynnettiin tilaisuus ja tehtiin näyttelyvilinän keskellä myös paikkista ja seuruuta, eikä se ottanut häiriötä mistään, vaan teki hyvin töitä mun kanssa. Oli tosi kiva päivä vaikka en näyttelyistä paljoa ymmärräkään, ja oli niin kiva nähdä vanhoja tuttuja sekä tutustua uusiin ihmisiin. Mystin veljet olivat paikalla ja menestyivät paremmin kuin hyvin, molemmat paikalla olleet velipojat saivat EH-tuloksen!

Ruotsalainen Jesper Andersson tuumasi siis näin Mystistä:
"Feminiini juniorinarttu, kevyempää tyyppiä ja lyhyt turkki. Sais olla täyteläisempi kuono-osa, liian loiva otsapenger, riittävä kaula, hyvät silmät ja korvat. Hyvä selkä, vielä kehittymätön rintakehä. Kevyt luusto, tasapainoiset kulmaukset, tasapainoinen liike ja liikkuu riittävällä askeleella. Mukava luonne."
Eli siis ihan Mystin näköinen arvostelu. Eihän se mikään muhkuturkki ole ja melko kevyt tyyppi rakenteeltaan, mutta mä tykkään siitä niin kovasti!