sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Agilityoivalluksia

Maanantain agilitytreenit herätti paljon ajatuksia, enemmän kuin mitkään aksatreenit aikoihin. Paljon omia mokailuja, mutta samalla niin paljon uusia oivalluksia.

Iineksen kanssa tehtiin kokonaista rataa, jossa oli muutamia haastavia kohtia. Jäimme jumiin heti alkupuolelle, kun en saanut omaa ohjausta vaan toimimaan takaakierto-putki-kohtaan (kuva alla). Joka ikinen kerta joko vedin koiran liian pitkälle pois ensimmäiseltä putken suulta, jolloin se olikin jo seuraavalla hypyllä, tai sitten käänsin sen liian aikasin putkelle, jolloin se livahti väärään päähän putkea. Argh. Pitkästä aikaa meni oikeasti hermo siihen, etten vain yksinkertaisesti saa ohjausta toimimaan, vaikka ajatus on selkeä kuinka ohjata. Ei vaan palikat loksahtaneet paikoilleen. Kouluttaja sitten lainasi Iinestä ja tadaa - ekalla meni ihan täydellisesti. Koira siis osaa, minä en. Taas kerran. :D Tätä haluan ehdottomasti testata uudestaan, josko nyt saisin kropan tekemään mitä ajatus sanoo. Niin pirun vaikeaa!



Mystin kanssa tehtiin pientä pätkää (ehkä 6 estettä) tästä radasta. Viime viikon perjantaina Mysti oli totaalisesti unohtanut, mitä kierrä -käsky tarkoittaa, mutta maanantaina se oli jo palautunut takaisin muistiin. Mysti oli innokas, nopea ja todella hyvin kuulolla. Se on hyvin erilainen ohjattava kuin Iines, ja siinä minulla on vielä paljon opittavaa. Ja sen kanssa pitää itse pinkoa todella lujaa, jos meinaa perässä pysyä!



Radanpätkän jälkeen tehtiin Mystin kanssa takaaleikkaustreeniä (ratapiirustus alla). Kouluttajamme teki erinomaisen huomion, että aina kun sanon Mystille jotain (esim. hyppy), niin Mysti vilkaisee minua ikään kuin kysyen "ai tämä vai?". Itse en ole tälläistä huomannut ollenkaan, joten mahtavaa että joku osasi siitä sanoa minulle! Testattiin tätä samaa takaaleikkausharjoitusta niin, että ohjasin Mystiä pelkällä kropalla jättäen kaikki suulliset käskyt pois (paitsi lähtölupakäsky), ja Mystillä tuli heti ihan erilainen fokus tekemiseen. Ei enää vilkuilua minuun päin, vaan katse oli koko ajan esteissä. Jäin todella miettimään, josko opettelisin ohjaamaan Mystiä ihan hiljaa, ja antaen suullisia käskyjä vain, kun niistä todella on apua. Minulla on tapana sanoa käsky jokaisen esteen kohdalla, eikä Iineksen kanssa tästä ole ollut haittaa. Suulliset käskyt ovat lähinnä minua varten, mutta Mystin kanssa on selkeästi tullut aika opetella eri ohjausta kuin mikä Iineksen kanssa toimii. Ajatus tuntui aluksi todella vieraalta, mutta huomasin treeneissä kuinka hyvin se sujui ilman käskyjäkin. Itsekin keskityin silloin paljon paremmin ohjaamaan kropalla, joka kuitenkin on koiralle se tärkein seikka radalla.


sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Ihan eka tokokoulutus

Käytiin tänään Mystin kanssa FMBB:n järkkäämässä tokokoulutuspäivässä Klaukkalassa. Kouluttajina oli Pernilla Tallberg sekä Mirjami Mattila. Treeniaikaa oli 20min kummankin kouluttajan opeissa, eli yhteensä 40min. Mua vähän jänskätti alkuun miten Mysti toimii tokon merkeissä uudessa ympäristössä pitkän tauon jälkeen, ja häiriötäkin oli ihan mukavasti. Ennen omaa vuoroa piti päättää mitkä 2-3 asiaa haluaa käydä läpi kouluttajien kanssa. Liikkeiksi valitsin seuruun, noudon, kaukot sekä merkin kierron.



Pernillan kanssa tehtiin noutoa sekä seuruuta. Mysti oli hieman ulapalla ja vilkuili ympärilleen, ei yhtään oma itsensä. Ärsytti se jo heti alkuun, mutta mun ois enemmän pitänyt tajuta leikkiä sen kanssa ennen meidän vuoroa eikä passiivisesti vaan mennä kehään. Tässä mulla on vielä niin paljon opittavaa.

Noutoa ei olla tehty piiiitkään aikaan (kuten ei kamalasti muitakaan tokojuttuja), eikä me sitä oikeastaan olla kokonaisena liikkeenä ikinä tehtykään. Sama ongelma oli edelleen, kuin aina ennenkin; Mysti syöksyy kapulalle tassut edellä. Tähän saatiin vinkiksi laittaa kapula ihan seinään kiinni, niin koira ei pääse tekemään sitä loppusyöksyä kapulalle. Mysti myös jolkottelee noudossa eikä todellakaan pala halusta hakea kapulaa, joten nyt alkaa vauhtinoutotreenit pihalla ja tehdään siitä sille ihan supersiisti juttu. Paljon vaan hetsausta, jotta koira lähtee ihan täysiä kapulalle. Kotona oli pakko tehdä vielä yksi noutotreeni, eikä Myy edes yrittänyt syöksyä sitä kohti, vaan nosti tosi kivasti. Seinävinkki oli siis todella toimiva, jes! Muita kuunnellessa tuli myös hyviä vinkkejä noutoon, kuten koiran lähettäminen vaikkapa agilityesteille (puomi, hypyt) kapula suussa josta koira saa vauhtia ja varmuutta liikkua kapula suussa. Nouto puretaan nyt 6 eri osaan, joka vaatii multa ihan älyttömästi malttia!

Seuruu meni alussa ihan haahuiluksi. Ihan kuin se ei olisi ikinä kuullut sanaa "seuraa". Pöh. Tässäkin mä olin kyllä aivan liian passiivinen, ja heti kun otettiin "lentävä lähtö" eli leikin ja hetsauksen kautta seuruuseen niin sain sille paljon paremman ja innostuneemman asenteen. Näitä mun pitäisi tehdä niin paljon enemmän, eikä aina vaan perusasennosta perusasentoon-seuruuta. Hirveästi taas oivalluksia ja vihdoin musta tuntuu, että tiedän kuinka lähteä etenemään seuruussa. Ehkä me siitä vielä kiva saadaan. Pernilla neuvoi korjaamaan edistämistä peruuttamisen kautta, jonka Mysti taitaa jo hyvin. Joka kerta kun Mysti lähtee edistämään, alan peruuttamaan ja näin korjaan sille taas oikean seuruupaikan. Tämä tuntui toimivalta vinkiltä.



Lounastauon jälkeen mentiin Mirjami Mattilan oppeihin. Otettiin merkin kiertoa ja kaukoja, sekä vielä vähän seuruuta kun jäi pari minuuttia aikaa. Tällä kertaa tajusin leikittää Mystiä ennen meidän vuoroa ja se oli heti ihan eri fiiliksellä ja haahuilut jäi kokonaan pois.

Ensimmäiseksi treenattiin virittelyä ennen merkille lähettämistä; Mystin piti etsiä merkki katseellaan kun pidin pannasta kiinni ja hetsasin. Lähestyttiin merkkiä ja heti kun Mysti katsoi tötsää, päästin irti ja annoin käskyn. Tämä sujui ihan kivasti, vaikka Myyllä meni hetki tajuta että tässä tehtävässä ei ole tarkoitus katsoa mua silmiin vaan etsiä merkki. Kiertoakaan ei olla tehty aikoihin, joten siihen nähden ihan hyvä suoritus.

Kaukoihin otettiin takapalkka, sillä kouluttaja huomasi Mystin olevan voimakkaasti etupainotteinen kaukoissa. Olen sen kyllä itsekin huomannut, kun sen takapää meinaa aina nousta maasta vaihdon yhteydessä. Kouluttaja meni Mystin taakse ja vapautin sen sinne namipalkalle onnistuneen vaihdon jälkeen. Alkoi heti sujua tosi kivasti, vaikka Mystillä meni hetki hiffata mistä se palkka oikein tulee ja oli hieman hämillään. Tätä pitää alkaa ehdottomasti treenaamaan lisää! Itselleni takapalkka on vain niin tuntematon asia, mutta nyt aika opettaa Mysti (ja itseni) siihen. Muita seuratessa kouluttajat neuvoivat seiso-istu- vaihdossa käyttämään laatikkoa, jossa saa hiottua koiralle oikean liikeradan seiso-istu- vaihtoihin. Tästä sain pienen kipinän ottaa seisomisen mukaan Myden kaukotreeneihin.

Loppuun otettiin pieni seuruupätkä, siihen ei voi ikinä saada liikaa hyviä vinkkejä! Ongelmana tällä hetkellä meillä on siis edistäminen. Mirjami neuvoi ottamaan lelun oikeaan käteen selän taa, ja vapautan Mystin sille kun seuruu on oikeanlainen. Myy tajusi jutun nopeasti, ja seuruu tuntui olevan heti parempaa kun se odotti lelun tulevan takaviistosta. Kun Mysti alkaa oikeasti olemaan ajatuksen ytimessä seuruun kanssa, otetaan häiriö siihen mukaan. Kouluttaja kehui Mystin yritteliäisyyttä halua tehdä oikein ja näki siinä hieman pehmeyttä, joten tässäkin korostuu positiivisuuden tärkeys Mystin kanssa treenatessa.



Päästiin tekemään lopuksi myös ryhmäpaikkis. Mysti meni ihmeellisesti vänkyräasentoon maahan, mutta muuten pysyi koko minuutin ajan hienosti paikalla, vaikka vieressä oli ekaa kertaa sille vieras koira. Otin lopuksi maahanmenon uusiksi, ja nyt se teki sen mallikkaasti. Yleisössä eräs nainen osasi huomauttaa, että teen pienen niiauksen koiraa kohti kun pyydän sen maahan. Ihanaa kun joku viitsii huomauttaa, itse en ole huomannut ollenkaan! Jatkossa tiedän kiinnittää huomiota siihen, etten anna vastaavanlaisia vartaloapuja koiralle.

Koulutuspäivä oli kaikenkaikkiaan mahtava! Sain valtavasti uusia ideoita, joista on varmasti paljon hyötyä mulle ja Myylle. Jäi todella hyvä fiilis kouluttajista ja itselleni palasi into treenata tokoa ja päästä soveltamaan omiin treeneihin näitä vinkkejä, mitä tänään saatiin. Pitäisi ehdottomasti käydä vastaavanlaisissa koulutuksissa enemmän, jos kerta olo on tämän päivän jälkeen näin motivoitunut ja innokas edetä tokohommissa Mystin kanssa. Se on oikeastaan aika pätevä penska!

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Kadonneen motivaation metsästys

Ompa viime postauksesta taas kulunut ihan liikaa aikaa. Yksinkertaisesti ei kyllä ole ollut kauheasti kirjoitettavaa, mutta nyt iski fiilis, että voisin vuodattaa tänne viimeaikojen kuulumisia. Kameraakin ulkoilutin ekaa kertaa kuukauteen vasta eilen, ja tuloksena pelkkiä pönötyskuvia.



Eiliset aussietreffit. Tuhat ja yksi aussieta.

Treenaaminen on ollut aika taka-alalla lähes kuukauden. Agia on tehty kerran viikossa, mutta tuntuu että motivaatiopula hiipii vähän jokaiseen lajiin. Ahdistaa ajatus siitä, kuinka paljon meillä on vielä Mystin kanssa tehtävää, että saadaan kepit ja kontaktit kuntoon! Kontakteja ollaan tehty nyt ehkä 3 kertaa 2on2off-tekniikalla kotona. Käytän tähän treeniin apuna laatikkoa, ja Mysti alkoi kyllä nopeasti hiffaamaan mistä on kyse. Keppien kanssa ollaan päästy hädin tuskin alkuunkaan. 2x2 tyylillä meinasin opettaa, ja tällä hetkellä mennään vasta ensimmäisen keppivälin palkkailulla. Pikkuhiljaa voisi lisätä toisen, koska ensimmäinen väli on ollut jo jonkin aikaa hanskassa. Tämä on minulle täysin uusi tyyli opettaa kepit, joten omaa epävarmuuttani on tämä paikallaan himmailu. Suurin osa viimeaikojen aksatreeneistä Mystin kanssa on olleet ihan vaan pientä ratatreeniä, mutta eri esteet alkaa olemaan todella mallikkaasti hallussa. Mun pitää todella pinkoa että pysyn tuon neidin perässä!





Mysti 1v 1kk

Tokon kanssa ollaan jumitettu pahasti koko helmikuu, kotona ollaan välillä kylläkin jotain pientä treenin kaltaista puuhailtu, mutta ei sen kummempia. Tänä sunnuntaina toivottavasti saadaan lisäpotkua treenaamiseen, kun käydään hakemassa vinkkejä parilta eri tokokouluttajalta tokopäivän merkeissä. Mun ja Mystin ekat ohjatut tokotreenit, jännää! Odotan kovasti hyviä vinkkejä ja neuvoja etenkin seuruun suhteen.




Käytiin mieheni kanssa Wienissä helmikuun lopulla, ja heti reissun jälkeen oli karu paluu arkeen: Iineksen hammasleikkaus. Tohelo oli taas katkaissut hampaansa johonkin (5. vai 6. kerta jo...), joten katkennut juuri piti poistaa. Tästä seuraa tuttuun tapaan kuukauden kisakielto antidopingsääntöjen mukaan, joten toiveet kisaamisesta maaliskuun alun kotikisoissa murenivat. Nyt en ole edes jaksanut vilkaista kisakalenteria. Viime maanantain treenit meni kuitenkin tosi mahtavasti, ja sain pienenpientä lisäpotkua agihommiin. Tehtiin hieman lyhyempi treeni, pari kertaa kepit ja parit kontaktit. Mahtavaa ja taitavaa tekemistä Iinekseltä. Olin tyytyväinen! Tokokisoihinkin oltaisiin saatu Iinun kanssa peruutuspaikka (hetken mielijohde kysellä kisapaikan perään!!), mutta nekin jää nyt välistä. Melkein ehti paniikki iskeä, mutta nyt on hyvä syy kieltäytyä paikasta, koska Iines oli hammasleikkauksessa.




Iinu 6v 1kk

Laitetaan nyt tähän loppuun vielä tammikuun alussa kuvattu tokokooste Mystin treeneistä. Seuruussa on tuolloinkin hieman edistänyt, mutta meno on videolla huomattavasti parempaa mitä se tällä hetkellä on! Oma vika, kun olen lipsunut ja laiskotellut. Möh. Mutta aijon hakea kadonneen tokomotivaation takaisin vielä tämän viikonlopun aikana!