torstai 20. huhtikuuta 2017

Läpimurto

Mikäs sen oivallisempi hetki kirjoittaa blogiin päivitystä, kun pitäisi oikeasti olla lukemassa pääsykokeisiin, siivota kämppää ja pestä pyykkiä. Erinomainen hetki inspiroitua kirjoittamaan koirajutuista ja samalla vältellä velvollisuuksia. Aika tyypillistä minua.

Mun töiden (ja päikkäreiden) jälkeen suunnattiin kohti lähintä treenikenttää lenkin yhteydessä. Jo töissä päätin, että tänään mä haluan treenata Mystin kanssa tokoa, varsinkin seuruuta, enkä antanut kamalan sään pilata mun suunnitelmia ja treeni-intoa. Onneksi sade alkoi vasta treenin loppupuolella, ja sitä ennen ehdin ottaa jopa vähän videota Mystin treenistä!


Me ollaan tehty läpimurto seuruussa. Avain onneen oli frisbee kainalossa. MIKSI mä en ole ennen testannut tätä, miksi?! Velloin varmaan liian suuressa seuruumasiksessa että loppui luovuus kesken. Siitä on nyt vajaa pari viikkoa, kun tätä testasin ja koko koiran asenne seuraamiseen muuttui hetkessä. Siitä tuli innokas ja hyvin kontaktissa oleva, kun nakkasin frisbeen kainaloon ja lähdin siitä suoraan marssimaan eteenpäin ja Mysti kipitti vieressäni aivan innoissaan koska frisbee tippuu hänelle. Ah se ihana fiilis, kun löydettiin se juttu, millä luultavasti saadaan meidän seuruu taas toimimaan. Tämä lisäsi hieman edistämistä, mutta nyt mulle tärkeintä on se asenne, minkä sain kaivettua siitä esille. Ihan huippufiilis!

Tänään testattiin seuruuta ilman frisbeetä kainalossa. Välillä tungin treenipatukan kainaloon, välillä mentiin ilman. Ja tykkäsin ihan tosi paljon Mystin asenteesta taas kerran! Ihan eri ilmeellä tekee töitä, ja näin pienessä ajassa valtava muutos, vaikka se lelu ei olisikaan menossa mukana. Tuohon edistämiseen pitää kyllä puuttua nopeasti, mutta nyt mä en vaan kestä olla palkkaamatta sitä tuosta ihanasta kontaktista ja asenteesta! :D Kerrankin oikeasti sellanen fiilis että hei, me saadaan tää kyllä toimimaan. Ja voin sanoa että se on kiva tunne se!



Laukunpohjalta löytyi myös noutokapula, joten harjoiteltiin myös nätisti nostamista. Ensimmäinen kapulannostamistreenikerta (kamala sanahirviö) ja siihen nähden meni kyllä tosi kivasti. Heitin kapulan parin metrin päähän ja lähetin Mystin hakemaan sitä, ja ekalla kerralla se teki perinteisen syöksyn kohti kapulaa. Tästä ei tietenkään palkkaa herunut. Seuraavaksi sanoin pienen "jarrutuskäskyn" ennen kuin Myy ehti tehdä hyökkäystä kapulaa kohti, ja se toimi kyllä tosi kivasti. Heti alkoi nostamaan oikeaoppisesti, kunhan vain muistutin ajoissa että hei nyt ei hyökätä kapulalle. Harmi että alkoi sataa, niin jäi tämä videoimatta! Tätä treeniä pitää ehdottomasti jatkaa tällä tyylillä, jos se jo nyt toimi näin kivasti. Jos ei ensikerralla enää toimi, niin sitten pitää taas kehitellä jotain muuta. Olisi pitänyt havahtua korjaamaan tätä ongelmaa jo siinä vaiheessa kun sitä alkoi esiintymään, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan, vai mitä?

Iines pääsi rallytokoilemaan. Meillä on jopa kahdet rallykisat tiedossa (iik!!) ja hinkattiin nyt lähinnä meille vaikeinta liikettä: koira eteen, vasemmalta sivulle. Iinekselle on aikoinaan opetettu sivulletulo takaa kiertäen, ja vasemmalta puolelta sivulletulon treenaus on jäänyt kokonaan pois. Ihan uusi asia Iinulle siis, mutta käsiavustuksella se alkaa sujumaan jo ihan kivasti, vaikka asennot ovatkin välillä (usein) vinoja. Onneksi rallyssa saa ainakin alokasluokassa antaa paljon apuja koiralle ja kehua koko ajan koiraa, joka on meille tosi iso helpotus! Ne muutamat kerrat mitä ollaan rally-tokoa tehty on menneet ihan kivasti, ja tykkään Iineksen innokkaasta asenteesta. Jos saan sille tuon saman mielentilan kisoihin mitä meillä on treenatessakin ollut, mä luulen että me selvitään kisoista ihan yhtenä kappaleena! :D Loppuun Iines pääsi tekemään pari noutoa, ja argh kun sillä nousee kierrokset ihan nollasta sataan näissä vauhtiliikkeissä. Aika monta toistoa sai tehdä, ennenkuin sain sen noutamaan ilman yhtäkään haukahdusta.

Päivän treeneistä jäi hyvä ja motivoitunut fiilis, vaikka olikin kamala tuuli ja lopussa kastuttiinkin. Haluaisin heti treenata lisää seuruuta Mystin kanssa ja voin jopa sanoa odottavani rallykisoja Iineksen kanssa! Sunnuntaina luvassa taas tokotreeniä Susanna Reijosen valvovan silmän alla. Alla kooste Mystin päivän tokoiluista. Toi biisi ei ehkä oo kaikista sopivin tähän, mutta en halunnut videota hiljaiseksikaan jättää, hah!


PS. Ilmoitin Mystin näyttelyyn! Meidät voi bongata helatorstaina 25.5. pk-näyttelyssä Helsingissä.

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Ulkotreenikausi (ja tokomotivaatio) on täällä!

Huih mikä työmaa meillä on edessä tokossa Mystin kanssa, mutta hiljaa hyvä tulee - kai? Me ollaan niin julmetun kauan hinkkailtu samoja asioita, eikä mikään tuntunut edistyvän. Myönnän kyllä, että syy on ihan täysin minussa ja ihan liian tosikkomaisessa tokoasenteessani. Välillä ahdistaa, kun mun olisi pitänyt tehdä niin monta asiaa toisin, ja nyt vasta alan näkemään niitä asioita. Oon ollut aina liian tosikko, aivan liian vaativa tokossa. Vaadin Mystiltä ihan liikaa ihan liian nopeasti, koska hetimullekaikkinyt. Viimeviikot olen opetellut rentoutumaan ja olemaan iloisempi ja eläväisempi ohjaajana, ja tuntuu että tänään hypättiin se maaginen askel eteenpäin; musta tuntuu oikeesti siltä että hommat alkaa sujumaan kerta kerralta paremmin! Motivaatiotakin on tullut tämän myötä rutkasti, kun olen opetellut olemaan paljon rennompi treenatessa, ja tajunnut, että treeni tuottaa tulosta. Asennemuutos siis auttaa oikeasti! :D Mysti haluaa ja yrittää tehdä oikein, joten on multa väärin olla liian vaativa näin nuorta ja kokematonta koiraa kohtaan. Ja hei - kevät on täällä ja ulkotreenikausi on alkanut, jes! Me ollaankin käyty nyt parin viikon aikana useasti vakkarikentällä treenaamassa, kun lumet ovat vihdoinkin poissa.

Seuruu on ollut meillä ongelmakohdista ongelmallisin jo pitkään. Mä oon ollut ihan hukassa palkkauksen suunnasta, jonka takia edistäminen on meidän uusin (joskin ei kovin toivottu) tuttava seuruun suhteen. Alusta asti vaadin Mystiltä ihan liian pitkiä seuruupätkiä, joka söi sen intoa, koska eihän se raukka täysin tiennyt mitä kuuluu tehdä. Tän kanssa me palattiin alkuun, ja aloin palkkailla pelkkää sivullaoloa ja katsekontaktia, sitten ihan parin askeleen verran seuraamista. Tällä me on saatukin kontaktia nyt paremmaksi, ja tänään kotitokoillessa tuli fiilis, että hei me oikeesti aletaan edistymään! Pitkä matka vielä siihen mihin pyrin, mutta nyt alkaa näyttää jo vähän paremmalta. Tänään mulla välähti ja tajusin palkkaussuuntani olleen aaaaivan väärä (miksi mä en ole tajunnut aikaisemmin?!), joka saa Mystin edistämään. Oon tunkenut sille namin ihan liian eteen, ja tänään annoin sille namin jopa liioitellusti taaksepäin. Ihan hetkessä seuruupaikka alkoi paranemaan! Tätä treeniä siis paljon lisää.




Merkin kiertoa on tullut aika paljon treenattua parin viikon aikana. Tötsä on autossa aina mukana, joten joka kerta sitä tekee vähän mieli treenata. Kiertoon ollaan saatu rutkasti vauhtia lelun avulla, ja pikkuhiljaa alkaa sujua sivulletulo kierron jälkeen. Tötsältä paluu on mukavan vauhdikas, mutta kiertoon lähteminen on vielä hieman löysä, tähän otetaan vinkkejä vastaan! Mysti on myös parantunut huimasti tötterön paikantamisessa, ja osaa bongata sen aika pitkänkin matkan päästä, kun sanon sille kysyvästi "missä kierrä". Ihan kivaa edistymistä suht lyhyessä ajassa.

Ihanan kamala ja kamalan ihana nouto. Pentunahan Mysti ei tuonut mun luokse mitään esineitä, vaan lähti huitelemaan lelu/esine suussaan ties minne. Tämä piti siis ihan oikeasti opettaa sille, ja nykyään se tuokin ihan nätisti kaikki lelut mun luokse, kun palkkaan sen heittämällä lelun. Ollaan nyt tehty vauhtinoutoa ja palasissa kapulan kanssa sivulle tuloa - molemmat ovat ihan kivalla mallilla! Kokonaisena liikkeenä noutoa ei kyllä tehdä vielä. Mystin nostoissa on vielä paljon hiottavaa, se mokoma edelleen tekee syöksyliikkeen kapulaa kohti, kun saapuu sen luokse. Myönnän, että nostotreenit ovat kyllä lähes nollassa. Nyt pitäisi ryhdistäytyä senkin suhteen. Ennen Mystille tuntui olevan hankalaa liikkua kapula suussa, mutta ollaan treenattu eri tehtävien suorittamista kapula suussa, joka on auttanut asiaan huimasti. ALO-luokan kapulanpito sujuu kivasti; Mysti ottaa kapulan halukkaasti suuhun, ei mälvää ja irroittaa nätisti käskyn kuultuaan. Siihen oon tosi tyytyväinen!

Ehkä kaikista eniten fiiliksissä olen Mystin paikkamakuusta. Se ei ole (mun muistikuvien mukaan) karannut kertaakaan paikkamakuusta. Mysti pysyy maassa tai istualteen just niin kauan kun se on mun käskyn alla. Paikkamakuun jälkeinen perusasennon ottaminen on aika tahmea, Mysti hiipii ylös sivulle-käskyn kuultuaan, joten tätä pitää viilata. Piilopaikkiksessa se ei lähde mihinkään, toki tätä ollaan tehty vasta minimaalisella häiriöllä ja max 30 sekunnin ajan, mutta silti olen aika tyytyväinen! Mysti tekee muutenkin niin kivalla asenteella ottamatta liikaa häiriötä muista, että treenaaminen sen kanssa on todella mieluisaa. Myy on taitava likka!